Heipparallaa,
Se olisi taas perjantai ja viikko pulkassa. Aiemmasta postauksesta poiketen, minun tiistai-torstai sujuikin lasten päiväkirurgisella osastolla.
Tiistaina pääsimme Taren kanssa hieman kuikuilemaan lasten päiväkirralle, ja näimme jopa yhden verinäytteenoton, sekä kanyylin laiton 5-vuotiaalle pojalle. En ole kyllä koskaan ennen nänyt noin pienelle laitettavan kanyylia, vähän oli siinä itsellä vaikeaa pitää naama peruslukemilla. Tämä kyseinen poika oli menossa nielurisaleikkaukseen.
Tuolla osastolla on ilmeisestikkin n. 10 vuodepaikkaa, ja se on tarkoitettu 0-6-vuotiaille. Osastonhoitaja jutteli, että useimmat leikkaukseen tulevat lapset ovat joko ENT-potilaita (korva, nenä, kurkku). Toipumisaika potilailla leikkauksen jälkeen on n. 2-4 tuntia, ja sitten heidät kotiutetaan.
Hirveästi muuta emme sitten tiistaina nähneetkään, paitsi yhden 4 kuukauden ikäisen vauvan punnituksen/pituuden mittauksen. Tämä vauva oli menossa potilaskertomuksen mukaan silmäleikkaukseen. Pian syntymän jälkeen ilmeisesti toisessa silmässä oli havaittu näkökentässä puutoksia.
Yhdessä kohtaa osastonhoitaja lykkäsi meille muutamat kiinalaiset hoitokirjat käteen, ja kysyi pieni pilke silmäkulmassa, että osaammeko lukea kiinaa - nauroimme ja totesimme, että emme, mutta kääntäjät on keksitty.
1. ENT-kirja, 2. Huulihalkiot ja kitalakipotilaiden hoito 3. Silmäsairaudet
Keskiviikkona pääsimme mukaan leikkaussalin ovista sisälle saattamaan yhtä toisen osaston potilasta Taren ja Nikin kanssa. Tässä kohtaa heräsi pieni toivon kipinä, että pääsisikö jopa leikkausta seuraamaan - mutta ei, hehe aina voi toivoa.
Samana päivänä osastolla oli potilaana n. 1-2 vuoden ikäinen lapsi, joka oli tullut sormien erottelu leikkaukseen. Alla oleva kuva kertoo ehkä enemmän.
Tämä viikko oli kaikessa kauneudessaan sairaalan puolella loppuviikosta hyvin hiljainen, mutta ei sitä aina tarvitsekkaan olla menossa pää kolmantena jalkana 😉
Pohdiskeluja ammatillisesta näkökulmasta:
Aseptiikasta hieman, nimim. se on täällä jota kuinkin aika eri määritelmä, kuin taas meillä Suomessa. Esim. samalla antiseptisellä pyyhkeellä voidaan monta kertaa "läästiä" yhtä kohtaa edes takaisin, ja sitten vielä kosketaan sen jälkeen kyseiseen kohtaan paljain käsin. Suomessa opetetaan, että kerta pyyhitään, ja se on siinä. Näitä eroavaisuuksia on kyllä ollut mielenkiintoista muutenkin seurata. Käsidesiä käytetään todellan niukasti, sekä myös tehdaspuhtaita käsineitä.
Sitten tähän päivään.. tänään meillä oli tuttuun tapaan aamulla Mr. Wun yrttitunnit, ja sitten iltapäivällä Care Mansionin Diana veti meille pienen luennon muistisairauksista, sekä kivusta mitä n. 80% muistisairaista kokee. Aina tulee näemmä opittua jotain uutta tuostakin aiheesta 🙂
Kiinalainen urheilukipulaastari, taitaa mennä kokeiluun, nimim. sen verta kovat on nämä meidän sängyt täällä kampuksella..
Ei kai tässä tällä kertaa muuta, se olisi viikonloppu, ja 12 yötä jäljellä Shanghaissa.. 🙊
♡ Oona
